Vilppulan Tila
Tarinamme alkoi jo vuonna 1916, jolloin pala Pulkkilanharjua vaihtoi omistajaa. Syntyi ensin karjatila ja sitten viljatila. Pian ensimmäinen traktori kurvasi pihaan, myöhemmin myös puimuri, saatiin puhelin taloon, oma meijeri, siitossikala. 1972 istutettiin ensimmäiset mansikantaimet. Tärkeimpinä lajikkeina olivat tuolloin Senga Sengana ja Zephyr. Niitä viljeltiin aina 1990-luvun puoliväliin asti, jolloin uusien lajikkeiden kokeilu aloitettiin.
Vadelmatarhan ja kasvutunneleiden rakentaminen alkoi 2012. Sen jälkeen vadelman tuotantoa on kasvatettu ahkerasti jokaisena vuotena. Paljon on tehty ja paljon on myös opittu. Päätös koko marjatuotannon siirtämisestä katteen alle tehtiin 2015.
Marjanviljely on edelleen valtaosaltaan käsityötä. Valikoimme kasveiksi vain testatusti ensiluokkaisia ja puhtaita taimia. Istutamme käsin jokaisen mansikan taimen ja vadelman verson maasta irti olevaan kasvualustaan. Huolehdimme päivittäin, että kasvi saa tarvitsemansa määrän vettä, valoa ja ravinteita. Viljelystemme läheisyydessä elävät kimalaiset ja mehiläiset pitävät huolen kukkien pölyttämisestä.
Intohimosta puhtaaseen kotimaiseen marjaan
Viipurilainen Kotileipomo
Matka alkaa Viipurilaisesta Kotileipomosta, jonka alkutaival alkoi itärajan takaa ja joka sodan melskeistä siirtyi Lahteen. Yritys on ollut vuodesta 1996 Ylä-Hemmilän perheen omistuksessa. Nykyisin leipomon tuotantotilat sekä sen yhteydessä toimiva myymälä ja kahvila sijaitsevat Asikkalan Vääksyssä. Muutto 100 000 asukkaan Lahdesta 8000 asukkaan maalaiskuntaan merkitsi paluuta sekä omille, että leivän raaka-aineen juurille. Leivän ympärille punoutuu kiehtova tarina kahden asikkalalaisen viljelijän ja paikallisen Vääksyn myllyn yhteistyöstä.
Tarina on myös osa Viipurilaisen Kotileipomon leipävallankumousta, joka on julistus paremman leipäkulttuurin puolesta. Sen ydinkohtia ovat juuri, aika, kädet, tuoreus, paikallisuus, jäljitettävyys ja perinteet. Hyvä leipä leivotaan aina juureen, maltilla ja ajan kanssa. Leipurin instrumentti ovat kädet, joita eivät koneet korvaa. Paikallisuudella on iso merkitys alueen taloudelle. Se pitää pyörät pyörimässä. Toki maku on edelleen keskiössä ja lisäarvon liimaaminen päälle ei ilman sitä toimi.
Viipurilainen kotileipomo luottaa lähiraaka-aineisiin, käsityöhön ja juureen leipomiseen. Siitä syntyvät erottuvat, puhtaat maut. Perheyrityksenä uskomme yhteisön voimaan ja haluamme omalta osaltamme luoda positiivisuutta ympärillemme. Totuus maistuu paremmalta.
"Lähiraaka-aineet maistaa"
-Tuomas Ylä-Hemmilä, Leipuri
Vavesaaren Tila
Vavesaaren tila perustettiin Puulavedellä sijaitsevaan saareen 1700-luvulla. Alusta asti se tuli tunnetuksi ainutlaatuisista herkuistaan, joita tilan väki tuotti oman maansa antimista.
Nyt, lähes 300 vuotta myöhemmin Vavesaaren Tila valmistaa tuotteet suvun pitkiä perinteitä noudattaen vain parhaista raaka-aineista, luontoa ja asiakkaita kunnioittaen.
Oma tarinani lähtee puutarhurin ammatista ja ainaisesta kiinnostuksesta
hyvää ruokaa kohtaan joka johdattanut elintarvikkeiden
jatkojalostajaksi. Juuret maatilalta tuoneet arvostuksen ruuan
valmistamiseen puhtaasti ja kotimaisia raaka-aineita käyttäen.
Vavesaaren Tila Oy tuottaa luomu- ja lähiruokaa Hartolassa, Päijät-Hämeessä. Vavesaari jalostaa oman tilan ja muiden lähialueen tuottajien raaka-aineista herkkutuotteita. Tila valmistaa tilauksesta kotipuutarhojen marjoista ja omenoista mehuja omalla mehuasemalla. Teemme työtämme juuret maassa, rakkaudesta luontoon ja sen makuihin. Tämän rakkauden voit myös maistaa gourmet-herkuissamme, joilla haluamme luoda ihmisille makumuistoja suomalaisesta luonnosta.
NokkosPokkus / Satu Sällinen
Minun tarina on rakkaudesta luontoon ja luonnonantimiin. Päijät-Hämeen puhdas luonto sen ravintorikkaat villiyrtit ja marjat, siinä nivoutuu yhteen kaikki hyvä: maku, ravintorikkaus, helppous ja ekologisuus.
NokkosPokkus tuotteet syntyivät ajatuksesta, että lisäämällä ruokaan kun ruokaan vähän villiyrttiä ja tai marjaa, saa huikeat ravintoarvot-vitamiinit ja hivenaineet- että tavallinen ruoka muuttuu ravintorikkaammaksi. Mausta tinkimättä.
Villiä taikaa!
Katajamaa / Kati Muhonen
Katajamaan tarina sai alkunsa Katin muutettua puolisonsa kanssa Helsingistä "takaisin maalle" parikymmentä vuotta sitten. Talo on Katajamaa-nimisellä tilalla, jolla myös kasvaa paljon katajia.
Ystävät kylällä tietävät Katin historian ravintolapuolelta, ja kun hän oli joillekin yrityksille vienyt myyntiin hillokkeita, kysyi Pelto-Seppälän isäntä kerran, josko Kati tekisi myös majoneesia. Siitä sai alkunsa suuren suosion saanut valkosipulimajoneesi, joka sai eri makuja rinnalleen myöhemmin.
Raparperiketsupin Kati kehitteli, kun katseli pihallaan kasvavaa upeaa raparperipuskaa, ja mietti, mitä muuta voisi tehdä raparperistä kuin piirakkaa tai mehua..... Kyseisen puskan Kati toi miehensä kanssa mökiltä Savosta. Siellä se oli kovin kitulias mäntymetsän reunalla, mutta on viihtynyt nykyisellä paikallaan saatuaan hyvää kompostia.
Kati alkoi miettiä ja kehitellä siitä erilaisia kastikkeita ja niin syntyi nykyinen raparperiketsuppi. Suosion kasvaessa hän joutunut turvautumaan myös muiden loppilaisten raparpereihin. Kiitoksena hän vie aina tuotteitaan ja saa tutustua uusiin ihmisiin, sekä kotiseutuunsa.
Viimeisin tuote, maa-artisokkasipsit, sai myös alkunsa vaihtoehtojen mietinnästä: Hirvenojan tilalla kasvatetaan maa-artisokkaa, ja toissasyksynä isäntäväki kysyi, mitä muuta voisi tehdä artisokasta kuin muhennosta tai keittoa. Jälleen Kati tuumaili ideoita, ja keksi sipsit. Aluksi hän valmisti niitä keittiössään kattilassa, mutta suosion kasvaessa hän investoi rasvakeittimeen ja myöhemmin kunnolliseen silppuriin entisen jo ruvettua nitisemään liitoksistaan.
Kati valmistaa tuotteensa kotoa käsin, käyttäen mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita, eikä mitään keinotekoisia esim. säilöntäaineita.
Teeletti
Teeletti on lahtelainen kivijalkateekauppa sekä verkkokauppa, jonka valikoimiin kuuluvat erityisesti ihanat irtoteelaadut. Alusta meiltä on saanut myös pienpaahtimokahveja.
Teeletin tarina alkoi syksyllä 2017 ystävyydestä lämpöisiä juomia kohtaan sekä teekaupan mentävästä aukosta Lahden erikoiskauppatarjonnassa. Hiljaksiin teevalikoimamme on kasvanut ja laajentunut. Teeletin taustalla on letinhaltija Tiina, joka tykkää siitä, että maailmassa saa olla paljon makua ja aistiteltavaa.
Tee-sanaan pystyi liittämään uskomattoman monta latteaa sanaa, joista mikään ei tuntunut sopivan. Lopulta löytyi letti, joka oli sanana pehmeä suussa ja muutenkin pullaisan rento. Letti myös heilui vimmatusti kun kauppias apujoukkoineen teki muuttoa, jossa purettiin vanhaa ja rakennettiin siitä uutta. Letin leppoisa pyöreys päätyi mukaan myös logoomme.
Teeletin teevalikoima kattaa varsinaisten teevaihtoehtojen lisäksi hyvän valikoiman kofeiinittomia yrtti- ja maustehaudukkeita, joilla on ehdottomasti paikkansa suomalaisessa juomakulttuurissa. Maustamattomat teemme painottuvat luomuun. Myös lähituotanto on tärkeässä osassa: myymiämme suomalaisia merkkejä ovat mm. Caffi (alkuperäiskahvit), Mokkamestarit (maustekahvit), Viitahunaja (hunajat ja huulivoiteet), Varpumetsä (yrtit), Piipula (astiat), Punainen ruukku (astiat) ja Famo (luonnonkosmetiikka).
Suositaan lähellä tuotettua!
OSMIA
Osmian perustajalle, Eero Vänttiselle, jo lapsena luonto oli tärkeä: metsissä ja niityillä kulkeminen oli mieluisaa puuhaa, samoin kasvien tutkiminen ja kerääminen. Jo nuorena poikana tiedemiehen taipumukset alkoivat näkyä, sillä Eero vietti tuntikausia tutkien villikasvien ja kukkien ominaisuuksia, tuoksuja ja opetellessa niiden latinankielisiä nimiä. Yliopiston kemian opinnoista alkoi ensimmäisten omien tuoksujen kehittely. Hän ihmetteli, miksi niin usein tuotteita mainostetaan eri kasvien ja hedelmien nimillä, mutta itse tuoksukokemus oli lähes poikkeuksetta jotain muuta kuin aito. Tästä sai alkunsa Osmian tarina.
Eeron loputon uteliaisuus ja ihastus luonnon tuoksuihin innosti häntä luomaan ja kehittämään itse yhä aidompia tuoksuja, käyttäen hyväksi opintojen tuomaa syvällistä osaamista tuoksujen rakentamisesta. Nykyään Osmian valikoimassa on lähes 150 erilaista tuotetta, jotka sisältävät yli 40 erilaista Osmian luomaa tuoksua, joita ei muista tuotteista löydy koko maailmassa!
Osmia on Suomessa ainoa yritys, joka kehittää ja sekoittaa itse kaikki tuotteissaan tarvittavat tuoksut. Tuoksureseptien kehittäminen on ollut Osmian perustajalle kemisti Eero Vänttiselle elämäntyö. Monia suosikkituotteita – esimerkiksi Osmian Koivushampoota - on valmistettu samalla salaisella reseptillä yli 25 vuotta.
Tavoitteenamme on luoda aitoja kokemuksia, yhdistää ne laadukkaisiin ja luontoystävällisiin tuotteisiin.
PH7
PH7 on maailman ruokatrendejä seuraava, innovatiivinen alan edelläkävijä niin konditoria kuin leipomotuotteissakin. Menestyksen salaisuus on alusta asti ollut innovatiivinen, innostunut ja ahkera tiimimme, joka pystyy aina yhä uudelleen ylittämään itsensä.
Lopputuloksen voit maistaa jatkuvasti uusiutuvissa ja sesongeittain vaihtuvissa tuotteissamme. Kestosuosikit, kuten esimerkiksi ihanan raikkaan lime-passion juustokakun, pidämme valikoimassamme ympäri vuoden.
Tuusulassa sijaitseva uusi, 1700m2 moderni ja hygieeninen tuotantotilamme antaa meille mahdollisuuden vastata yhä paremmin sekä vanhojen että uusien asiakkaidemme toivomuksiin ja tarpeisiin. Samalla paikalla sijaitsee myös gluteeniton tuotantotila, joka on eriytetty muista tuotantotiloista.
Konditorian lisäksi uusissa tiloissa toimii paljon odotettu leipomo. Leipomomme valmistusfilosofia on perinteinen – tuotteet tehdään ilman oikoteitä tai ylimääräisiä lisäaineita. Leipämme valmistetaan juuresta ja paistetaan kiviarinauunissa.
- pH7 palkittiin Tuusulan Vuoden Yrittäjänä vuonna 2013 ja Vuoden Uusmaalaisena yrityksenä 2015
- Gluteeniton leipomo, jolla on täysin omat tuotantotilat
- Käyttämämme maitotuotteet ovat laktoosittomia
- Vältämme lisäaineita
- Suosimme kotimaisia ja tuoreita raaka-aineita
- Koko tuotantotilamme on jäähdytetty, samoin kuljetuskalusto
“Haluamme aina olla askeleen edellä kilpailijoita. Kun uusi trendi on aallonharjalla, meillä on jo seuraavat mielessä.” – Toni Rantala
Yrjölän Tila
Sukuni on vuosisatoja viljellyt maata Yrjölän mäellä. Pellot ovat olleet kivisiä ja mikä työ edellisillä sukupolvilla onkaan ollut raivata niitä laidun- ja viljelyskäyttöön. Kivinavetta rakennettiin 1800-luvun alussa karjasuojaksi possuille, lehmille ja hevosille isoista kivenmurikoista.
Vanhempani Aune ja Antti Yrjölä olivat henkeen ja vereen maatalousihmisiä. Päivässä ei työtunteja laskettu ja 1960-luvulla kivinavetasta tehtiin jalostussikala ja lehmät pääsivät uuteen pihattonavettaan. Maatalouden perinteiden vaaliminen oli minullekin järkevä vaihtoehto ja niinpä kouluttauduin agrologiksi. Jo opiskeluaikana pohdin matkailun muuttamista tilan pääelinkeinoksi.Matkailun kehittäminen vei mennessään ja tilalla lypsettiin lehmiä vuoteen 2003 saakka. Navettaan ei ollut järkevää investoida ja tilakoon kasvattaminenkin oli epärealistista. 15 vuoden ajan tilalla kasvatettiin leipäviljaa.
Syksyllä 2017 kuljin tilan peltoja mietiskellen - pellot ovat aina sopineet karjan laiduntamiseen täydellisesti. Olin aiemmin tutustunut Mayerin suomalais-itävaltalaiseen pariskuntaan ja heidän ajatusmaailmastaan innostuneena aloin vakavasti pohtia luomulihan tuotantoa. Karjaroduksi valikoitui Highlander - ylämaankarja - karja, joka laiduntaa läpi vuoden ja liha on terveellistä. Halusin maatilaan uutta elävyyttä ja koen suurta iloa nähdessäni tyytyväisiä eläimiä ja ennen kaikkea lapsien innokkuuden sonnipoikien hoitamisessa. Ylpeydellä voin taas kutsua itseäni myös maanviljelijäksi!
-Ari Yrjölä-
